KUNNALLISLEHTI Paimio - Sauvo - Piikkiö

Hanna-Leena Lenkkeri osallistuu mielellään Hepojoki-seuran retkiin ja tapahtumiin

Pikku-Johannes on viljelijöiden ja metsämiesten valtakunta

Hepojoella on maa yhä arvossaan

Piikkiön Hepojoella yhteishenkeä kohotetaan oman seuran avulla. Seudulla on paljon karjalaisia ja meininki sen mukainen.

Kyllä meillä Hepojoella on Piikkiön kylistä varmasti paras yhteishenki, Hannu Lenkkeri toteaa äänessään ainakin hitunen kotiseutuylpeyttä.

Vaimo Aila tarjoaa Hepojoen iloisen meiningin syyksi karjalaisten suurta määrää. Hepojoella oli ennen toista maailmansotaa suuria maatiloja, joista sodan jälkeen pilkottiin asutustiloja karjalaisille.

Hepojoki on pikku-Johannes, sanoo Aila Lenkkeri, sillä suurin osa Piikkiöön asutetuista evakoista oli kotoisin Johanneksesta.

Seutu on vahvaa maatalousaluetta.

Piikkiön maito tulee Hepojoelta ja maataloudella on muutenkin aika vahva asema, Hannu Lenkkeri toteaa.

Lenkkerit ovat itsekin maanviljelijöitä. Isäntä Hannu on kotoisin Johanneksesta, emäntä Aila alkujaan Mietoisista, vaikka pariskunnan iloisesta meiningistä päätellen voisi kummankin päätellä olevan karjalaista sukujuurta. Lapset Tuomas, Pekka ja Hanna-Leena ovat yhdentoista ja seitsemäntoista välillä.

Pekka antaa sählypallolle kyytiä Hepojoen Dynamossa, Hanna-Leenan mukaan vuoden kohokohtiin kuuluvat Hepojoki-päivät ja muut Hepojoki-seuran tapahtumat. €skettäin Turkuun tehdystä seuramatkasta Leafin tehtaille Turkuun jäi makeat muistot.

Aila Lenkkeri kertoo asuneensa Hepojoella seitsemäntoista vuotta. Se on kuulemma riittävä aika paikkakunnalle kotiutumiseen.

Hepojokilaiset vahvistavat yhteishenkeään muun muassa järjestämällä Hepojoki-päiviä ja yhteisiä retkiä. Seudun rauhallisuus viehättää.

Onhan tämä sellainen rauhallinen paikka, että melkein saa autoon avaimet jättää virtalukkoon, Hannu Lenkkeri havainnollistaa.

Sääprofeetta ja kartano

Hepojoen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa linnavuori, Kukkarokiveksi sanottu jääkautinen siirtolohkare, Kuttula ja korkea maantiesilta, jota pitkin autot viilettävät Hepojoen ylitse.

Bussilan kartanon ja muun Hepojoen historiat kietoutuvat tiiviisti toisiinsa, vaikkei Hepojoki ole koskaan pelkästään kartanon varassa elänytkään.

Kylällä on ollut monia muitakin suuria tiloja kuten esimerkiksi keskiajalta periytyvä ja 1600-luvulla kuuluisan Hornin suvun sukutilana toiminut Saksa sekä Piikkiön vanhin sukutila, lähes viisisataavuotinen Juuttaan talo.

Suomen tunnetuimpia hepojokilaisia lienee sääprofeetta Juha Föhr.

Olihan se jo silloin pikku poikana sellainen luontoa seuraava kaveri ja kova urheilemaan, Hannu Lenkkeri muistelee.

Metsämiesten maa

Saksan tilan vanhassa päärakennuksessa asuva, Hepojoki-seuraa ensimmäiset kymmenen vuotta luotsannut Hannu Rastas painottaa maan merkitystä hepojokilaisille.

Keskustassa Viipurintie on ollut identiteettiä rakentava tekijä, Harvaluodossa taas meri. Hepojoella identiteetti liittyy vahvasti maanviljelyyn ja metsästämiseen, Rastas sanoo.

Myös käden taidot ja eräänlainen omatoimisuus ovat Hepojoella olleet aina arvossaan, hän kuvailee ja muistuttaa, että ilman vahvoja käden taitoja ei Hepojoki-seuran voimannäyte Hepolan rakentaminen vuonna 1990 olisi ollut mahdollista. Hepojoen koulun tontille noussut Hepojoki-seuran harrastus- ja tapahtumatalo Hepola tehtiin tukkien sahaamista myöten talkoilla.

Metsästyksellä on Hepojoella pitkät perinteet. Viime vuosisadan lopulla Bussilan kartanoa isännöinyt J.J. Maexmontan tunnettiin koko maassa "Suomen metsästyskuninkaana".

Hepojoki on ainakin viimeiset viisisataa vuotta jaettu Iso- ja Vähä-Hepojokeen, joista Vähä-Hepojoki on lähempänä Piikkiön keskustaa. Vaikka Hepojoen reuna-alueet ovatkin jo melko lähellä Paimiota, on Hepojoki Rastaan mukaan suuntautunut kokonaisuudessaan aina Piikkiöön. Kulkuyhteydet Hepojoelta Paimioon olivat pitkään huonot, vaikkei eroa nykyään enää huomaakaan.

Hepojoen liikenteen kannalta tärkeä valtasuosi oli pitkään rautatie, sillä Villisi seisakkeineen kuului Hepojoen koulupiiriin.

Hepojoen kansakoululla ei ole koulutehtävien parissa hikoiltu enää vuosikymmeniin. Nykyään koululla kokoontuu Kansalaisopiston kudontapiiri, mutta säännöllistä käyttöä rakennukselle ei ole.

Asko Virtanen